tiistai 5. syyskuuta 2017

Alpo Rusin pitämä yleisöluento

Ensimmäisen tasavallan ulkopolitiikan arkkitehti Rudolf Holsti


Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää maanantaina 2.10.2017 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen kanssa kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun luennon, jolla valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi esitelmöi Rudolf Holstista (1881–1945). Jyväskyläläissyntyinen Holsti oli itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenien merkittävä diplomaatti, poliitikko ja ulkopolitiikan arkkitehti.

Rudolf Holsti toimi uransa alussa lehtimiehenä ja kouluttautui kansainvälisten suhteiden tutkijaksi Lontoossa. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Balkanin sodat, joiden estämiseen ja kriisinhallintaan eurooppalaiset diplomaattiset yritykset eivät tehonneet. Holsti promovoitiin tohtoriksi toukokuussa 1914. Vuodesta 1914 lähtien Holsti oli edistyspuolueen kansanedustaja ja lyhyen aikaa itsenäistymisen aamunkoiton aikaan senaattori vuonna 1917.

Holstin merkittävimpiä saavutuksia oli elintarvikehuollon ja maan itsenäisyyden tunnustamisen hyväksi tehty työ vuosina 1917–1918 Lontoossa, mutta etenkin Suomen Saksan suuntauksen murtaminen. Holsti nähtiin usein Mannerheimin vastavoimana, mutta hän ei halunnut kaataa Mannerheimia, vaan monarkistit, joiden jääräpäisyys viivytti entente-valtojen ja Suomen suhteiden normalisointia.

Rudolf Holsti toimi ulkoministerinä vuosina 1919–1922 ja 1936–1938 ja joutui kummallakin kertaa eroamaan. Hän muutti vuonna 1940 Yhdysvaltoihin. Holsti oli ajanut voimallisesti reunavaltioyhteistyötä vuodesta 1919, mikä maksoi hänelle ulkoministeriyden keväällä 1922. Holsti halusi normalisoida suhteet Neuvosto-Venäjään, mutta ymmärsi, että hyvät idänsuhteet eivät takaisi Suomelle turvallisuutta, vaan maan tuli saada tukea reunavaltioista ja niitä tukevista ensimmäisen maailmansodan aikaisista entente-valtioista.

Luennollaan Alpo Rusi arvioi Rudolf Holstin uraa laaja-alaisesti esittäen, että Holstin merkitys on jäänyt paljolti arvioimatta. Rusi esimerkiksi vertaa Holstin Saksan suuntauksen mur-tamisen prosessia suomalaiseen Nato-keskusteluun, jossa on tietyssä mielessä vastak-kain virallinen Venäjä-suuntaus ja ”entente”-suuntaus, eli transatlanttinen turvallisuusajattelu. Hyvät suhteet Venäjän kanssa ei ole riittävä tae Suomen turvallistamiseksi.

Holstin vuoden 1938 eron taustalla oli Saksa, johon ministeri suhtautui kriittisesti. Saksan Helsingin lähettiläs Wibert von Blücher johti lähetystöstä käsin systemaattista Holstin vastaista kampanjaa, johon hän värväsi avuksi niin esimiehensä Berliinissä kuin suomalaiset poliittiset piirit IKL:stä aina sosialidemokraatteihin saakka. Tapahtumasarja tuo Rusin mie-leen KGB:n ”aktiiviset toimenpiteet”, joilla mustamaalattiin kylmän sodan kaudella neuvos-tovastaisiksi leimattuja poliitikkoja ja saatiin maa pysyttäytymään ”Neuvostoliitto-suuntauksessa”.

Luennoitsija valt. tri. Alpo Rusi on suurlähettiläs (a.D.) ja hän toimii parhaillaan Kansainvälisten suhteiden ja diplomatian Rudolf Holsti -nimikkoprofessorina Vytautas Magnus yliopistos-sa Liettuassa.

Luento järjestetään maanantaina 2.10.2017, kello 17:00–18:30 Jyväskylän yliopisto Semi-naarinmäellä, Historica-rakennuksen salissa H320, (3. krs., hissi). Vapaa pääsy.

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja (petteri.s.impola@jyu).

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan -luentosarja on tullut päätökseensä


Jyväskylän Historiallinen yhdistys, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestivät yhteistyössä Viipurin historia -aiheisen luentosarjan suurelle yleisölle ja historianopiskelijoille tammi-maaliskuussa 2017.

JHY kiittää omasta puolestaan asiantuntevia luennoitsijoita ja Viipurin Suomalaista Kirjallisuusseuraa. Kiitos ja kumarrus!

Kiitos kuuluu myös runsaslukuiselle ja kiinnostuneelle yleisölle, joka saapui seuraamaan luentoja tiistaisin Historicalle! Oli aistittavissa, että Jyväskylässä ja Keski-Suomessa on paljon sukutaustaltaan Viipuriin linkittyviä ihmisiä, ja että muutenkin Viipurin historia kiinnostaa laajalti – erityisesti menneisyydeltään rikkaana rajakaupunkina, toisaalta osana Suomen historiaa.

Mikäli et päässyt seuraamaan luentoja tai jokin yksityiskohta jäi vaivaamaan mieltä, voi luentosarjaan palata videointien muodossa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Youtube-tilillä. Samaiselta tililtä pääsee tutustumaan muihinkin Viipuri-aiheisiin luentovideoihin.

Lisäksi kannattaa perehtyä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura arvokkaaseen tutkimus- ja julkaisutyöhön. Merkittävimpänä lähivuosien projektina on vuosina 2016–2020 julkaistava viisiosainen tieteellinen Viipuri – kulttuurin kaupunki -kokonaisuus Viipurin kulttuurihistoriasta (VSKS:n Toimitteita, osat 18–22). Ensimmäinen kokonaisuuden osa Muuttuvien tulkintojen Viipuri julkaistiin vuonna 2016 ja vastikään julkaistiin toinen osa Arki, kirkko, artefakti: Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710). Jyväskylässä kuullut luennot löytyvät tai tulevat pääosin löytymään näiden kansien välistä, mikäli niihin haluaa palata vielä yksityiskohtaisemmin tekstimuodossa. Julkaisujen kirjoittajat ovat ympäri Suomea, mutta sekä artikkelien kirjoittajina että osakokonaisuuksien päätoimittajina on useita Viipurin historian tuntijoita Jyväskylän yliopistosta. VSKS:n Toimitteisiin pääset tutustumaan tästä – osa niistä on luettavissa sähköisessä muodossa! 

maanantai 9. tammikuuta 2017

Viipurin historia -aiheinen luentosarja suurelle yleisölle ja historianopiskeljoille

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan


Viipuri kuului vuosisatojen ajan Suomen merkittävimpien kaupunkien joukkoon. 1700-luvulta lähtien sen historiaa ovat leimanneet toistuvat valtiollisen yhteyden ja kielisuhteiden muutokset. Viipuri oli suureen Pohjan sotaan saakka Ruotsin valtakunnan lukko, mutta muuttui 1700-luvulla baltiansaksalaisten hallitsemaksi venäläiseksi provinssikeskukseksi. Kaupunki oli Pietarin hovin takamaastoa 1800-luvullakin, mutta asema Suomen suuriruhtinaskunnan osana muutti jälleen kulttuurivaikutteiden suuntaa. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Viipuri oli leimallisesti karjalaisten kaupunki – ja Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen myös ”vanha venäläinen kaupunki”.

Rajakaupungin kaupunkikulttuuri erilaisissa valtiollisissa yhteyksissään sopii hyvin kulttuurihistoriallisen tarkastelun kohteeksi. Luennoilla tarkastellaan Viipurin monimuotoista kulttuurielämää keskiajalta 1940-luvun taitteeseen.

Luentosarja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella (H320) 17.1. -14.3. 2017 ti klo 16 - 18:

17.1. Petri Karonen (Suomen historian professori, JY): Talouden ehdoilla? Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus Viipurissa keskiajalta Ruotsin ajan loppuun (noin 1300 - 1700).

24.1. Hanna Pirinen (yliopistotutkija, taidehistoria JY): Viipurin 1600-luvun jälkipuoliskon profaani esinekulttuuri.

31.1. Kustaa H. J. Vilkuna (Suomen historian professori, JY): Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit.

7.2. Antti Räihä (tutkijatohtori, Suomen historia, JY): Kaivattu vai unohdettu menneisyys? Viipurin läänin ja Viipurin liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

21.2. Piia Einonen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kielet, kansat, kulttuurit ja uskonnot 1700--1800-lukujen Viipurissa.

28.2. Anu Koskivirta (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kansankieli ja sosiaalinen fennomania 1800-luvun Viipurissa.

7.3. Olli Matikainen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Vapaan tiedonvälityksen synty. Viipurin lehdistöhistoriaa.

21.3. Pentti Paavolainen (dosentti, HY, VSKS:n esimies): Kulttuuripoliittiset jännitteet Viipurin teatterielämässä 1880-1940.

28.3. Heikki Hanka (taidehistorian professori, JY): Viipurin maalarit ja heidän teoksensa n. 1700—1860.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestää kurssin yhteistyössä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran ja Jyväskylän historiallisen yhdistyksen kanssa