keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan -luentosarja on tullut päätökseensä


Jyväskylän Historiallinen yhdistys, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestivät yhteistyössä Viipurin historia -aiheisen luentosarjan suurelle yleisölle ja historianopiskelijoille tammi-maaliskuussa 2017.

JHY kiittää omasta puolestaan asiantuntevia luennoitsijoita ja Viipurin Suomalaista Kirjallisuusseuraa. Kiitos ja kumarrus!

Kiitos kuuluu myös runsaslukuiselle ja kiinnostuneelle yleisölle, joka saapui seuraamaan luentoja tiistaisin Historicalle! Oli aistittavissa, että Jyväskylässä ja Keski-Suomessa on paljon sukutaustaltaan Viipuriin linkittyviä ihmisiä, ja että muutenkin Viipurin historia kiinnostaa laajalti – erityisesti menneisyydeltään rikkaana rajakaupunkina, toisaalta osana Suomen historiaa.

Mikäli et päässyt seuraamaan luentoja tai jokin yksityiskohta jäi vaivaamaan mieltä, voi luentosarjaan palata videointien muodossa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Youtube-tilillä. Samaiselta tililtä pääsee tutustumaan muihinkin Viipuri-aiheisiin luentovideoihin.

Lisäksi kannattaa perehtyä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura arvokkaaseen tutkimus- ja julkaisutyöhön. Merkittävimpänä lähivuosien projektina on vuosina 2016–2020 julkaistava viisiosainen tieteellinen Viipuri – kulttuurin kaupunki -kokonaisuus Viipurin kulttuurihistoriasta (VSKS:n Toimitteita, osat 18–22). Ensimmäinen kokonaisuuden osa Muuttuvien tulkintojen Viipuri julkaistiin vuonna 2016 ja vastikään julkaistiin toinen osa Arki, kirkko, artefakti: Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710). Jyväskylässä kuullut luennot löytyvät tai tulevat pääosin löytymään näiden kansien välistä, mikäli niihin haluaa palata vielä yksityiskohtaisemmin tekstimuodossa. Julkaisujen kirjoittajat ovat ympäri Suomea, mutta sekä artikkelien kirjoittajina että osakokonaisuuksien päätoimittajina on useita Viipurin historian tuntijoita Jyväskylän yliopistosta. VSKS:n Toimitteisiin pääset tutustumaan tästä – osa niistä on luettavissa sähköisessä muodossa! 

maanantai 9. tammikuuta 2017

Viipurin historia -aiheinen luentosarja suurelle yleisölle ja historianopiskeljoille

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan


Viipuri kuului vuosisatojen ajan Suomen merkittävimpien kaupunkien joukkoon. 1700-luvulta lähtien sen historiaa ovat leimanneet toistuvat valtiollisen yhteyden ja kielisuhteiden muutokset. Viipuri oli suureen Pohjan sotaan saakka Ruotsin valtakunnan lukko, mutta muuttui 1700-luvulla baltiansaksalaisten hallitsemaksi venäläiseksi provinssikeskukseksi. Kaupunki oli Pietarin hovin takamaastoa 1800-luvullakin, mutta asema Suomen suuriruhtinaskunnan osana muutti jälleen kulttuurivaikutteiden suuntaa. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Viipuri oli leimallisesti karjalaisten kaupunki – ja Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen myös ”vanha venäläinen kaupunki”.

Rajakaupungin kaupunkikulttuuri erilaisissa valtiollisissa yhteyksissään sopii hyvin kulttuurihistoriallisen tarkastelun kohteeksi. Luennoilla tarkastellaan Viipurin monimuotoista kulttuurielämää keskiajalta 1940-luvun taitteeseen.

Luentosarja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella (H320) 17.1. -14.3. 2017 ti klo 16 - 18:

17.1. Petri Karonen (Suomen historian professori, JY): Talouden ehdoilla? Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus Viipurissa keskiajalta Ruotsin ajan loppuun (noin 1300 - 1700).

24.1. Hanna Pirinen (yliopistotutkija, taidehistoria JY): Viipurin 1600-luvun jälkipuoliskon profaani esinekulttuuri.

31.1. Kustaa H. J. Vilkuna (Suomen historian professori, JY): Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit.

7.2. Antti Räihä (tutkijatohtori, Suomen historia, JY): Kaivattu vai unohdettu menneisyys? Viipurin läänin ja Viipurin liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

21.2. Piia Einonen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kielet, kansat, kulttuurit ja uskonnot 1700--1800-lukujen Viipurissa.

28.2. Anu Koskivirta (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kansankieli ja sosiaalinen fennomania 1800-luvun Viipurissa.

7.3. Olli Matikainen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Vapaan tiedonvälityksen synty. Viipurin lehdistöhistoriaa.

21.3. Pentti Paavolainen (dosentti, HY, VSKS:n esimies): Kulttuuripoliittiset jännitteet Viipurin teatterielämässä 1880-1940.

28.3. Heikki Hanka (taidehistorian professori, JY): Viipurin maalarit ja heidän teoksensa n. 1700—1860.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestää kurssin yhteistyössä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran ja Jyväskylän historiallisen yhdistyksen kanssa

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Historiantutkimus ja kaunokirjallisuus

JHY esittää – JHY förevisar:

 

Viihdettä, fuskaamista vai popularisointia - Pohdintaa historiantutkimuksen ja kaunokirjallisuuden välisestä suhteesta


Missä kulkevat historiantutkimuksen, tietokirjallisuuden, kerronnallisen historiateoksen ja kau-nokirjallisuuden rajat? Maailmassa julkaistaan paljon, mutta ulottuuko lukijan kuluttajansuoja laatuun: voiko ostaja luottaa, että historiankirjojen hyllystä poimittu kirja sisältää tietoa sepitteen sijasta?

Jos raja häilyy, mistä syistä? Mitä ovat hyväksyttävät ja hylättävät moraalisyyt historian saralla? Jos tosiasiat ja sepite sekoittuvat, onko nimellä ja kuvalla esitetyillä todellisilla henkilöillä mitään yksityisyyden suojaa? Saako historiaa kirjoittaa salanimellä – entä muistelmiaan? Mitä historiallisen populaariteoksen kirjoittaja ylipäänsä voi tietää – ja paljonko hänellä on lupa olettaa?

Näitä kysymyksiä pohtii tietokirjailija, rikostutkija ja lakimies Mikko Porvali maanantaina 4.4.2016, kun Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa.

Porvali ammentaa esitykseensä esimerkkejä sekä tieto- että kaunokirjallisista teoksistaan, kuten vuoden 2011 Tieto-Finlandia  palkintoehdokkaana olleesta teoksesta Operaatio Hokki - Päämajan vaiettu kaukopartio sekä todellisiin kuolemantapauksiin perustuvasta romaanista Sinisen kuoleman kuva (2015). Porvali ei tavoittele tasapuolisuutta saati lopullista totuutta, vaan monipuolista näkökulmaa ja hyvää keskustelua.

Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen puheenjohtajan johdatuksella yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä.

Luento järjestetään maanantaina 4.4.2016 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätiedot:

Mikko Porvali, mporvali[at]gmail.com
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

torstai 21. tammikuuta 2016

Elokuvien kalusterekvisiitan historiasta

JHY esittää – JHY förevisar

Mollbergin Tuntemattomasta häkäpönttömieheksi. Suomalaisen elokuvan kalusterekvisitööri ja mobilisti Risto Höylän elämä ja ura


Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 1.2.2016 yhteistyössä kirjankustantaja Docendon kanssa, jolloin KTT Anita Saarelainen esitelmöi kalusterekvisitööri ja mobilisti Risto Höylän erikoisesta elämästä suomalaisen elokuvaviihteen ja vanhojen autojen parissa.

Lukuisten suomalaisten elokuvaohjaajien kanssa työskennelleen Risto Höylän elämä ja työ ovat ainutlaatuisia. Hän on tunnetuin ja oli aikoinaan ainoa päätoiminen elokuvien kalustorekvisitööri. Toinen Höylän intohimo ovat museoautot.

Rauni Mollberg ja Tuntematon sotilas tiesivät Ristolle pitkän uran alkua. Autoista hän keräsi kokemusta kaksikymmenvuotisen uransa aikana postiautovarikolla. Risto Höylän kalustolla on ollut merkittävä osa suomalaisten sotaelokuvien teossa. Anita Saarelaisen esitelmä avaa kuulijoille vähemmän tunnettua rekvisitöörin työtä, jossa erityisenä haasteena on ollut esimerkiksi sota-ajan esineistö, sillä museoesineitä ei tietenkään voi käyttää. Toisaalta taas pyrotekniikka on oma erikoisalansa. Ajoneuvoja tarvitaan poltettavaksi, siksi romuista on kyhättävä kokoon aidonnäköinen kori. Eikä yksittäinen auto riitä, kolonnaan tarvitaan monta. Rekvisitöörin oli otettava käyttöön monet konstit: kuravelli tehtiin auton kylkeen lateksilla ja jauhoilla, väliaikainen maali lateksista ja Fairysta, talvimaali liitujauhovellistä. Nykyaikaisia rakennuksia jouduttiin peittämään toisten rakennusten maskeilla. Talojen polttaminen oli oma lukunsa. Risto Höylä on ollut mukana noin 30 elokuvan teossa. Ja kun uusi Tuntematon on tulossa, Riston kalustoa tarvitaan taas!

Luento perustuu Saarelaisen vastikään ilmestyneeseen teokseen Elokuvia ja vanhoja autoja – Rekvisiittarimestari Risto Höylän tarina (Docendo). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 1.2.2016 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

maanantai 30. marraskuuta 2015

Alkoholista ja kännistä entisinä aikoina

JHY esittää – JHY förevisar

Elämänkaarijuhlien yhteisölliset juomingit


Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 7.12.2015 yhteistyössä kirjankustantaja Teoksen kanssa, jolloin Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkuna esitelmöi alkoholista ja sen roolista esimodernin ajan ihmisen elämänkaareen kuuluvissa juhlissa.

Menneiden aikojen elämänkaaren juhlista tärkeimmät osuivat syntymään, avioliiton solmimiseen ja kuolemaan. Ristiäiset (lapsioluet), häät (hääoluet) ja maahanpanijaiset (hautajaisoluet) sitoutuivat kiinteästi uskontoon ja uskonnonharjoittamiseen. Siksi niitä vietettiin yhteisöllisesti ja niissä noudatettiin, uudistettiin ja luotiin sosiaalisia sääntöjä, tapoja ja käyttäytymismalleja. Kemuamisella ja remuamisella oli merkittävä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen sosiaalista pääomaa sekä taloudellisia resursseja järjestelevä roolinsa. Mutta kyse oli myös laajemmasta sosiaalisen tasapainon ylläpitämisestä. Elämänkaarijuhlassa miehisen yhteiskunnan jaettu humala ja kestien viinatarjoilu yhtyivät erottamattomaksi kokonaisuudeksi, säädellyksi ja kulttuuria ylläpitäväksi sosiaaliseksi juomingiksi.

Luento perustuu Vilkunan lokakuun alussa ilmestyneeseen teokseen Juomareiden valtakunta - Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500 - 1850 (Teos). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 7.12.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Kustaa H. J. Vilkuna, kustaa.vilkuna[at]jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

maanantai 26. lokakuuta 2015

Mannerheim, Paasikivi ja sodasta rauhaan siirtyminen

JHY esittää – JHY förevisar

Mannerheim ja Paasikiven linjat


Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 2.11.2015 yhteistyössä kirjankustantaja Docendon kanssa, jolloin VTT, professori ja eversti evp Pekka Visuri esitelmöi jatkosodasta rauhaan ja edelleen kylmään sotaan siirtymisestä maan keskeisimpien poliittisten johtajien näkökulmasta.

Kesän 1944 taisteluissa Suomen rintamat vakiinnutettiin, millä luotiin edellytykset aselevolle ja välirauhalle. Tasavallan presidentiksi elokuun alussa nimitetyllä marsalkka Mannerheimilla oli keskeinen rooli siirryttäessä sodasta rauhaan. Hänen tärkeimmäksi apulaisekseen kohosi marraskuussa pääministerinä aloittanut J. K. Paasikivi. Mannerheim antoi ”Paasikiven linjalle” vahvan tukensa. Presidentti ja pääministeri olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä ja edellytti myös yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Yhtä lailla tärkeää oli sisäpoliittisen tilanteen pitäminen vakaana.

Maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945 Suomi oli ehtinyt olla irti sodasta jo useita kuukausia. Kuitenkin vasta Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 mahdollisti Suomen aseman pysyvämmän vakiinnuttamisen. Kylmän sodan merkkien voimistuessa valtiojohdon oli noudatettava toimissaan varovaisuutta, jotta Suomi ei olisi joutunut suurvaltakiistoihin mukaan. Tämä onnistui, ja Suomi jäi Eurooppaa halkovan blokkijaon pohjoiselle sivustalle puolueettoman Ruotsin kupeeseen.

Pekka Visurin luento perustuu lokakuun alussa ilmestyneeseen teokseen Paasikiven Suomi – Suurvaltojen puristuksessa 1944–1947 (Docendo Kustannus, 2015). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa
esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 2.11.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Pekka Visuri, pekka.visuri[at]kolumbus.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Piioista historiallisena ilmiönä

JHY esittää – JHY förevisar

Piikojen jäljillä. Kuinka selvittää piikojen elämäntarinoita?


Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 5.10.2015 yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa, kun Tampereen yliopiston yliopistolehtori, FT Tiina Miettinen esitelmöi esimodernin ajan piioista.

Sanalla ”piika” on ollut Suomessa kielteinen merkitys varsinkin 1900-luvun alusta alkaen, josta lähtien on ajateltu tämän kielteisyyden vallinneen koko esiteollisen ajan.  Puhutaan ”piikayhteiskunnan” paluusta, jossa nuoret naiset raatoivat kotitöitä kehnolla palkalla varakkaissa perheissä. Osittain piika-sanan kielteisyyden taustalla on oletus, että jokainen menneisyydessä elänyt nuori nainen olisi halunnut asua vanhempiensa luona siihen asti kunnes avioitui, tai jopa loppuelämänsä ajan. ”Piikomisen” oletettiin olleen naisille vastenmielinen keino hankkia varallisuutta. Siitä pelastui vain avioitumalla. Kuvio toistuu lukuisissa historiallisissa romaaneissa ja elokuvissa.

Tiina Miettinen kuitenkin osoittaa, että kotoa lähtö ja itsenäistyminen olivat 1700- ja 1800-lukujen nuorisolle yhtä itsestään selviä asioita kuin nykyisin. Kotoa muuttamisen ja avioitumisen väliin jäi jakso, jolloin opittiin taitoja ja hankittiin varallisuutta. Silloin saattoi myös sattua ja tapahtua varsinkin ihmissuhderintamalla.

Luento perustuu Miettisen tuoreeseen teokseen Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla (Atena Kustannus, 2015). Luennolla Miettinen valottaa tarkemmin myös sitä, miten on mahdollista jäljittää nuoria naisia ja näiden elämäntarinoita esiteollisessa Suomessa, jossa lähdeaineisto painottuu etupäässä maataomistaviin miehiin? Kuinka tutkia sitä, millaisia piiat olivat?

Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä jyväskyläläisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 5.10.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja tilaisuudessa on mahdollista ostaa luennon perustana oleva teos Piikojen valtakunta.

Yhteystiedot:
Tiina Miettinen, Tiina.M.Miettinen[at]staff.uta.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi