keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen yleisöseminaari

KESKI-SUOMI 1917–1918

 
Torstaina 30.11.2017, kello 12.00–16.00
Historica-rakennus, sali H306 (3. krs., hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Tilaisuudessa on ilmainen kahvitarjoilu



Keski-Suomen suojeluskuntalaisia lähdössä rintamalle vuonna 1918, tuntematon kuvaaja, Keski-Suomen museo, finna.fi

Yleisöseminaarin aikataulu
12.00: Avaussanat
12:15: Mervi Kaarninen, yliopistolehtori, dosentti, Tampereen yliopisto: Nuoren Suomen nuoriso: lasten ja nuorten asema sisällissodan jälkeen
13:20: Janne Könönen, toimittaja/tietokirjailija: Joulukuu 1917 suomalaisessa muistissa
14:00: Kahvitus, ilmainen
14:30: Juha Matikainen, väitöstutkija, Jyväskylän yliopisto: Sorretun Voima – työväestön äänitorvi Keski-Suomessa 1917–1918
15:10: Ari Muhonen, väitöstutkija, Jyväskylän yliopisto: Postilaitos 1918

Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää Suomen Historiallisen Seuran (SHS) ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa yhteistyössä kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun yleisöseminaarin, jossa tarkastellaan Suomen itsenäistymistä ja sisällissotaa uuden tutkimustiedon valossa, painottaen esimerkkejä ja havaintoja tapahtumista Keski-Suomessa ja Jyväskylässä. Yleisöseminaari on osa SHS:n ympäri Suomea koordinoimia seminaareja, joissa osana Suomi 100 -hanketta herätetään kriittistä ja vuorovaikutteista keskustelua paikallisista tapahtumista ja niiden merkityksistä itsenäistymisen ja sen seurausten osalta. Keski-Suomi 1917–1918 -seminaarissa tarkastellaan tapahtumia nimenomaan ihmisten arjen, kokemusten ja muistojen näkökulmasta. Huomio kiinnitetään paikallisiin ja arkisiin ilmiöihin, jotka koskettivat ihmisiä myös kauempana pääkaupungin itsenäistymispolitiikasta ja kuuluisimmista sisällissodan taistelualueista. Kunkin esityksen jälkeen on varattu reilusti aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle, jota aiheidensa asiantuntijat kommentoivat.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Lisätietoja:

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen, pj. Petteri Impola petteri.s.impola[at]jyu.fi

http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/

FB-tapahtuma




tiistai 5. syyskuuta 2017

Alpo Rusin pitämä yleisöluento

Ensimmäisen tasavallan ulkopolitiikan arkkitehti Rudolf Holsti


Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää maanantaina 2.10.2017 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen kanssa kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun luennon, jolla valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi esitelmöi Rudolf Holstista (1881–1945). Jyväskyläläissyntyinen Holsti oli itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenien merkittävä diplomaatti, poliitikko ja ulkopolitiikan arkkitehti.

Rudolf Holsti toimi uransa alussa lehtimiehenä ja kouluttautui kansainvälisten suhteiden tutkijaksi Lontoossa. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Balkanin sodat, joiden estämiseen ja kriisinhallintaan eurooppalaiset diplomaattiset yritykset eivät tehonneet. Holsti promovoitiin tohtoriksi toukokuussa 1914. Vuodesta 1914 lähtien Holsti oli edistyspuolueen kansanedustaja ja lyhyen aikaa itsenäistymisen aamunkoiton aikaan senaattori vuonna 1917.

Holstin merkittävimpiä saavutuksia oli elintarvikehuollon ja maan itsenäisyyden tunnustamisen hyväksi tehty työ vuosina 1917–1918 Lontoossa, mutta etenkin Suomen Saksan suuntauksen murtaminen. Holsti nähtiin usein Mannerheimin vastavoimana, mutta hän ei halunnut kaataa Mannerheimia, vaan monarkistit, joiden jääräpäisyys viivytti entente-valtojen ja Suomen suhteiden normalisointia.

Rudolf Holsti toimi ulkoministerinä vuosina 1919–1922 ja 1936–1938 ja joutui kummallakin kertaa eroamaan. Hän muutti vuonna 1940 Yhdysvaltoihin. Holsti oli ajanut voimallisesti reunavaltioyhteistyötä vuodesta 1919, mikä maksoi hänelle ulkoministeriyden keväällä 1922. Holsti halusi normalisoida suhteet Neuvosto-Venäjään, mutta ymmärsi, että hyvät idänsuhteet eivät takaisi Suomelle turvallisuutta, vaan maan tuli saada tukea reunavaltioista ja niitä tukevista ensimmäisen maailmansodan aikaisista entente-valtioista.

Luennollaan Alpo Rusi arvioi Rudolf Holstin uraa laaja-alaisesti esittäen, että Holstin merkitys on jäänyt paljolti arvioimatta. Rusi esimerkiksi vertaa Holstin Saksan suuntauksen mur-tamisen prosessia suomalaiseen Nato-keskusteluun, jossa on tietyssä mielessä vastak-kain virallinen Venäjä-suuntaus ja ”entente”-suuntaus, eli transatlanttinen turvallisuusajattelu. Hyvät suhteet Venäjän kanssa ei ole riittävä tae Suomen turvallistamiseksi.

Holstin vuoden 1938 eron taustalla oli Saksa, johon ministeri suhtautui kriittisesti. Saksan Helsingin lähettiläs Wibert von Blücher johti lähetystöstä käsin systemaattista Holstin vastaista kampanjaa, johon hän värväsi avuksi niin esimiehensä Berliinissä kuin suomalaiset poliittiset piirit IKL:stä aina sosialidemokraatteihin saakka. Tapahtumasarja tuo Rusin mie-leen KGB:n ”aktiiviset toimenpiteet”, joilla mustamaalattiin kylmän sodan kaudella neuvos-tovastaisiksi leimattuja poliitikkoja ja saatiin maa pysyttäytymään ”Neuvostoliitto-suuntauksessa”.

Luennoitsija valt. tri. Alpo Rusi on suurlähettiläs (a.D.) ja hän toimii parhaillaan Kansainvälisten suhteiden ja diplomatian Rudolf Holsti -nimikkoprofessorina Vytautas Magnus yliopistos-sa Liettuassa.

Luento järjestetään maanantaina 2.10.2017, kello 17:00–18:30 Jyväskylän yliopisto Semi-naarinmäellä, Historica-rakennuksen salissa H320, (3. krs., hissi). Vapaa pääsy.

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja (petteri.s.impola[at]jyu.fi).

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan -luentosarja on tullut päätökseensä


Jyväskylän Historiallinen yhdistys, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestivät yhteistyössä Viipurin historia -aiheisen luentosarjan suurelle yleisölle ja historianopiskelijoille tammi-maaliskuussa 2017.

JHY kiittää omasta puolestaan asiantuntevia luennoitsijoita ja Viipurin Suomalaista Kirjallisuusseuraa. Kiitos ja kumarrus!

Kiitos kuuluu myös runsaslukuiselle ja kiinnostuneelle yleisölle, joka saapui seuraamaan luentoja tiistaisin Historicalle! Oli aistittavissa, että Jyväskylässä ja Keski-Suomessa on paljon sukutaustaltaan Viipuriin linkittyviä ihmisiä, ja että muutenkin Viipurin historia kiinnostaa laajalti – erityisesti menneisyydeltään rikkaana rajakaupunkina, toisaalta osana Suomen historiaa.

Mikäli et päässyt seuraamaan luentoja tai jokin yksityiskohta jäi vaivaamaan mieltä, voi luentosarjaan palata videointien muodossa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Youtube-tilillä. Samaiselta tililtä pääsee tutustumaan muihinkin Viipuri-aiheisiin luentovideoihin.

Lisäksi kannattaa perehtyä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura arvokkaaseen tutkimus- ja julkaisutyöhön. Merkittävimpänä lähivuosien projektina on vuosina 2016–2020 julkaistava viisiosainen tieteellinen Viipuri – kulttuurin kaupunki -kokonaisuus Viipurin kulttuurihistoriasta (VSKS:n Toimitteita, osat 18–22). Ensimmäinen kokonaisuuden osa Muuttuvien tulkintojen Viipuri julkaistiin vuonna 2016 ja vastikään julkaistiin toinen osa Arki, kirkko, artefakti: Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710). Jyväskylässä kuullut luennot löytyvät tai tulevat pääosin löytymään näiden kansien välistä, mikäli niihin haluaa palata vielä yksityiskohtaisemmin tekstimuodossa. Julkaisujen kirjoittajat ovat ympäri Suomea, mutta sekä artikkelien kirjoittajina että osakokonaisuuksien päätoimittajina on useita Viipurin historian tuntijoita Jyväskylän yliopistosta. VSKS:n Toimitteisiin pääset tutustumaan tästä – osa niistä on luettavissa sähköisessä muodossa! 

maanantai 9. tammikuuta 2017

Viipurin historia -aiheinen luentosarja suurelle yleisölle ja historianopiskeljoille

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan


Viipuri kuului vuosisatojen ajan Suomen merkittävimpien kaupunkien joukkoon. 1700-luvulta lähtien sen historiaa ovat leimanneet toistuvat valtiollisen yhteyden ja kielisuhteiden muutokset. Viipuri oli suureen Pohjan sotaan saakka Ruotsin valtakunnan lukko, mutta muuttui 1700-luvulla baltiansaksalaisten hallitsemaksi venäläiseksi provinssikeskukseksi. Kaupunki oli Pietarin hovin takamaastoa 1800-luvullakin, mutta asema Suomen suuriruhtinaskunnan osana muutti jälleen kulttuurivaikutteiden suuntaa. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Viipuri oli leimallisesti karjalaisten kaupunki – ja Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen myös ”vanha venäläinen kaupunki”.

Rajakaupungin kaupunkikulttuuri erilaisissa valtiollisissa yhteyksissään sopii hyvin kulttuurihistoriallisen tarkastelun kohteeksi. Luennoilla tarkastellaan Viipurin monimuotoista kulttuurielämää keskiajalta 1940-luvun taitteeseen.

Luentosarja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella (H320) 17.1. -14.3. 2017 ti klo 16 - 18:

17.1. Petri Karonen (Suomen historian professori, JY): Talouden ehdoilla? Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus Viipurissa keskiajalta Ruotsin ajan loppuun (noin 1300 - 1700).

24.1. Hanna Pirinen (yliopistotutkija, taidehistoria JY): Viipurin 1600-luvun jälkipuoliskon profaani esinekulttuuri.

31.1. Kustaa H. J. Vilkuna (Suomen historian professori, JY): Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit.

7.2. Antti Räihä (tutkijatohtori, Suomen historia, JY): Kaivattu vai unohdettu menneisyys? Viipurin läänin ja Viipurin liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

21.2. Piia Einonen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kielet, kansat, kulttuurit ja uskonnot 1700--1800-lukujen Viipurissa.

28.2. Anu Koskivirta (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kansankieli ja sosiaalinen fennomania 1800-luvun Viipurissa.

7.3. Olli Matikainen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Vapaan tiedonvälityksen synty. Viipurin lehdistöhistoriaa.

21.3. Pentti Paavolainen (dosentti, HY, VSKS:n esimies): Kulttuuripoliittiset jännitteet Viipurin teatterielämässä 1880-1940.

28.3. Heikki Hanka (taidehistorian professori, JY): Viipurin maalarit ja heidän teoksensa n. 1700—1860.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestää kurssin yhteistyössä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran ja Jyväskylän historiallisen yhdistyksen kanssa

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Historiantutkimus ja kaunokirjallisuus

JHY esittää – JHY förevisar:

 

Viihdettä, fuskaamista vai popularisointia - Pohdintaa historiantutkimuksen ja kaunokirjallisuuden välisestä suhteesta


Missä kulkevat historiantutkimuksen, tietokirjallisuuden, kerronnallisen historiateoksen ja kau-nokirjallisuuden rajat? Maailmassa julkaistaan paljon, mutta ulottuuko lukijan kuluttajansuoja laatuun: voiko ostaja luottaa, että historiankirjojen hyllystä poimittu kirja sisältää tietoa sepitteen sijasta?

Jos raja häilyy, mistä syistä? Mitä ovat hyväksyttävät ja hylättävät moraalisyyt historian saralla? Jos tosiasiat ja sepite sekoittuvat, onko nimellä ja kuvalla esitetyillä todellisilla henkilöillä mitään yksityisyyden suojaa? Saako historiaa kirjoittaa salanimellä – entä muistelmiaan? Mitä historiallisen populaariteoksen kirjoittaja ylipäänsä voi tietää – ja paljonko hänellä on lupa olettaa?

Näitä kysymyksiä pohtii tietokirjailija, rikostutkija ja lakimies Mikko Porvali maanantaina 4.4.2016, kun Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa.

Porvali ammentaa esitykseensä esimerkkejä sekä tieto- että kaunokirjallisista teoksistaan, kuten vuoden 2011 Tieto-Finlandia  palkintoehdokkaana olleesta teoksesta Operaatio Hokki - Päämajan vaiettu kaukopartio sekä todellisiin kuolemantapauksiin perustuvasta romaanista Sinisen kuoleman kuva (2015). Porvali ei tavoittele tasapuolisuutta saati lopullista totuutta, vaan monipuolista näkökulmaa ja hyvää keskustelua.

Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen puheenjohtajan johdatuksella yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä.

Luento järjestetään maanantaina 4.4.2016 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätiedot:

Mikko Porvali, mporvali[at]gmail.com
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

torstai 21. tammikuuta 2016

Elokuvien kalusterekvisiitan historiasta

JHY esittää – JHY förevisar

Mollbergin Tuntemattomasta häkäpönttömieheksi. Suomalaisen elokuvan kalusterekvisitööri ja mobilisti Risto Höylän elämä ja ura


Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 1.2.2016 yhteistyössä kirjankustantaja Docendon kanssa, jolloin KTT Anita Saarelainen esitelmöi kalusterekvisitööri ja mobilisti Risto Höylän erikoisesta elämästä suomalaisen elokuvaviihteen ja vanhojen autojen parissa.

Lukuisten suomalaisten elokuvaohjaajien kanssa työskennelleen Risto Höylän elämä ja työ ovat ainutlaatuisia. Hän on tunnetuin ja oli aikoinaan ainoa päätoiminen elokuvien kalustorekvisitööri. Toinen Höylän intohimo ovat museoautot.

Rauni Mollberg ja Tuntematon sotilas tiesivät Ristolle pitkän uran alkua. Autoista hän keräsi kokemusta kaksikymmenvuotisen uransa aikana postiautovarikolla. Risto Höylän kalustolla on ollut merkittävä osa suomalaisten sotaelokuvien teossa. Anita Saarelaisen esitelmä avaa kuulijoille vähemmän tunnettua rekvisitöörin työtä, jossa erityisenä haasteena on ollut esimerkiksi sota-ajan esineistö, sillä museoesineitä ei tietenkään voi käyttää. Toisaalta taas pyrotekniikka on oma erikoisalansa. Ajoneuvoja tarvitaan poltettavaksi, siksi romuista on kyhättävä kokoon aidonnäköinen kori. Eikä yksittäinen auto riitä, kolonnaan tarvitaan monta. Rekvisitöörin oli otettava käyttöön monet konstit: kuravelli tehtiin auton kylkeen lateksilla ja jauhoilla, väliaikainen maali lateksista ja Fairysta, talvimaali liitujauhovellistä. Nykyaikaisia rakennuksia jouduttiin peittämään toisten rakennusten maskeilla. Talojen polttaminen oli oma lukunsa. Risto Höylä on ollut mukana noin 30 elokuvan teossa. Ja kun uusi Tuntematon on tulossa, Riston kalustoa tarvitaan taas!

Luento perustuu Saarelaisen vastikään ilmestyneeseen teokseen Elokuvia ja vanhoja autoja – Rekvisiittarimestari Risto Höylän tarina (Docendo). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 1.2.2016 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

maanantai 30. marraskuuta 2015

Alkoholista ja kännistä entisinä aikoina

JHY esittää – JHY förevisar

Elämänkaarijuhlien yhteisölliset juomingit


Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 7.12.2015 yhteistyössä kirjankustantaja Teoksen kanssa, jolloin Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkuna esitelmöi alkoholista ja sen roolista esimodernin ajan ihmisen elämänkaareen kuuluvissa juhlissa.

Menneiden aikojen elämänkaaren juhlista tärkeimmät osuivat syntymään, avioliiton solmimiseen ja kuolemaan. Ristiäiset (lapsioluet), häät (hääoluet) ja maahanpanijaiset (hautajaisoluet) sitoutuivat kiinteästi uskontoon ja uskonnonharjoittamiseen. Siksi niitä vietettiin yhteisöllisesti ja niissä noudatettiin, uudistettiin ja luotiin sosiaalisia sääntöjä, tapoja ja käyttäytymismalleja. Kemuamisella ja remuamisella oli merkittävä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen sosiaalista pääomaa sekä taloudellisia resursseja järjestelevä roolinsa. Mutta kyse oli myös laajemmasta sosiaalisen tasapainon ylläpitämisestä. Elämänkaarijuhlassa miehisen yhteiskunnan jaettu humala ja kestien viinatarjoilu yhtyivät erottamattomaksi kokonaisuudeksi, säädellyksi ja kulttuuria ylläpitäväksi sosiaaliseksi juomingiksi.

Luento perustuu Vilkunan lokakuun alussa ilmestyneeseen teokseen Juomareiden valtakunta - Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500 - 1850 (Teos). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 7.12.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Kustaa H. J. Vilkuna, kustaa.vilkuna[at]jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi